Xavier Bichat
| Marie François Xavier Bichat | |
|---|---|
 Pierre-Maximilien Delafontainen maalaama Bichat'n muotokuva vuodelta 1799 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. marraskuuta 1771 Thoirette, Jura, Ranska |
| Kuollut | 22. heinäkuuta 1802 (30 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | histologia |
|
|
|
 Nimikirjoitus |
|
Marie François Xavier Bichat (14. marraskuuta 1771 Thoirette, Jura, Ranska – 22. heinäkuuta 1802 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen lääkäri, joka on tunnettu erinäisten kudosten histologista rakennetta koskevista tutkimuksistaan.[1][2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bichat’n lääkäri-isä oli hänen ensimmäinen opettajansa. Bichat kirjautui Nantuan korkeakouluun ja opiskeli sen jälkeen Lyonissa. Hän edistyi nopeasti matematiikassa ja luonnontieteissä, mutta omistautui lopulta anatomian ja kirurgian opinnoille Lyonissa sijaitsevan Hôtel-Dieun ylikirurgin M. A. Petit’n johdolla. Vallankumouksen levottomuudet pakottivat hänet pakenemaan Lyonista ja hakeutumaan Pariisiin vuonna 1793. Siellä hänestä tuli Pierre-Joseph Desault’n oppilas. Kahden vuoden ajan hän osallistui aktiivisesti kaikkiin Desault’n töihin ja jatkoi samalla omia anatomian ja fysiologian tutkimuksiaan.[1]
Bichat aloitti vuonna 1797 Pariisissa anatomiaa ja kirurgiaa koskevat luennot, jotka herättivät heti suurta huomiota. Hän julkaisi muun muassa teokset Traité des membranes ja Recherches sur la me et la mort (1800) sekä Anatomie générale, appliquée à la physiologie et à la médicine (1801). Traité d'anatomie descriptive -teoksensa kaksi ensimmäistä nidettä hän julkaisi itse (1801–1802), ja kolmas nide julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Teoksessa ihmiskehon elimet oli järjestetty hänen omintakeisen tehtäväluokittelunsa mukaisesti.[3][1]
Ennen kuin Bichat oli täyttänyt 28 vuotta, hänet nimitettiin Pariisin Hôtel-Dieun lääkäriksi, mikä mahdollisti tutkimuksien syventämisen. Kaaduttuaan Hôtel-Dieun portaikossa Bichat kuumeen ja kuoli 22. heinäkuuta 1802 uupuneena liiallisesta työstä. Hänen ja Desault’n rintakuvat asetettiin Hôtel-Dieuhin Napoleonin määräyksestä.[1]
Lääketieteelliset tutkimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bichat tutki luontoa tarkemmin kuin useimmat edeltäjänsä lääketieteen alalla. Hänen merkittävyytensä on ennen kaikkea hänen tutkimustavassaan: luonnontieteellinen tutkimusmenetelmä, tarkkuus ja kriittisyys havainnoissa, ja kysymyksen kokonaisvaltainen tarkastelu. Hän antoi histologialle valtavan sysäyksen selvittämällä yleisesti eläinkehon koostumusta ja kudosten toimintaa. Sairauksien tutkimisessa hän noudatti samaa havainnointi- ja kokeilumenetelmää, joka oli leimannut hänen fysiologisia tutkimuksiaan. Hän selvitti sairauksien historian tutkimalla niitä potilaidensa vuodeosastolla ja tarkalla ruumiinavauksella kuoleman jälkeen. Hän teki useita tutkimuksia selvittääkseen sairauden eri elimissä aiheuttamat muutokset, ja teki satoja ruumiinavauksia. Hän halusi myös määrittää aiempaa tarkemmin lääkkeiden vaikutukset, ja hän aloitti tätä tarkoitusta varten kokeiden sarjan, joka tuotti arvokasta tietoa. Elämänsä loppupuolella Bichat työskenteli myös uuden tautiluokituksen parissa.[3][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Bichat, Marie François Xavier Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 19.10.2021.
- ↑ Bichat, Marie François Xavier Tietosanakirja. 1909-1922. Viitattu 19.10.2021.
- ↑ a b Bichat, Marie François Xavier Nordisk familjebok. 1905. Viitattu 19.10.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Xavier Bichat Wikimedia Commonsissa
